Lontooseen päästiin, vaikka Norwegianin lennolta meinattiinkin munkin mutustamisen takia myöhästyäkkin aamulla Helsingissä. Kanssamatkustajat huomioikaa, että Britteihin mentäessä boarding voi alkaa tuntia ennen koneen lähtöä ja pakollisen passintarkastuksen läpi on vielä tungettava ennen portille pääsyä. Ei juolahtanut meidän päähämme ennen kuin "viimeinen kuulutus" vilkkui taulussa ja aasialaiset ryhmittyivät eteemme passintarkastukseen.
Gatwickin lentoasemalla kaikki toimi oikein mallikkaasti ja lentoasemalta hyppäsimme Gatwick Expressiin, junaan joka vie suoraan Victorian juna-asemalle keskustan tuntumaan. Olimme ostaneet liput junaan netin kautta etukäteen, jolloin sai 10% alennuksen, joten pääsimme junaan jonottamatta lippuluukulle.
30 minuutin junamatkan jälkeen piti keksiä miihin jättää matkalaukut päiväksi, sillä bussi Edinburghiin oli lähdössä vasta illalla kympin jälkeen. Victorian juna-asemalla oli kylti "Left Luggage" nimiseen mestaan, joka vaikutti aluksi kuin Gestapon kuulusteluhuoneelta. Tympeän näköinen virkailija vaati erästä saksalaista turistia vastaamaan "YES OR NO" saksankielisiin kysymyksiin paperilla, rukoiltiin ettei tiskin alta kaivettaisi vastaavaa suomalaista lomaketta, joka epäilemättä olisi virkaintoiselta hemmolta löytynyt.
Me säästyimme kuulustelulta ja lopulta laukkumme jätimme laukkumme kyseiseen puotiin järkyttävän korkeaan hintaan! Ihan näin vinkkinä, kannattaa etsiä jokin halvempi paikka laukuille Victorian asemalla.
Lontoossa olisi sitten aikaa iltaan asti, ajateltiin että siinä kerkisi hyvin ulkopuolelta käydä katsomassa parit täkeimmät paikat ja jotain ruokaa syömässä. Ihan ekaksi otettiin metroon päivälippu ja ajeltiin Westminsteriin ottamaan pakolliset valokuvat Big Benistä.
Big Beniltä matkasimme metrolla aivan Lontoon ytimeen Oxford Streetille Bond Streetin metroasemalle. Lukuisten luksusliikkeiden keskeltä etsimme ruokapaikkaa ja päädyimmekin niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Pizza Hut.
Syömisen jälkeen lähdimme tutkailemaan Oxford Streetin kauppatarjontaa. Tällä kertaa skippasimme Louis Vuittonin, Pradan, Chanelin ja menimme pyörähtämään valtaisassa Topshopissa, jossa aikaa vierähtikin melkoisesti, kuitenkaan mitään isompaa ostamatta. Ylioppilasmekon metsästys alkakoon!
Käveleminen ympäri Lontoon keskustaa +20 asteessa puuduttaa jalat melko tehokkaasti, joten pieni hengähdystauko Hyde Parkissa oli paikallaan. Hyde Park oli mitä parhain paikka riisua kengät ja istuskella tovi nurmikolla jalkoja lepuuttaen ja haavoja hoitaen (perinteikkäästi onnistuttiin haavoittamaan sormi Volvon takaluukun väliin juuri ennen Suomesta lähtöä, success!).
Hyde Parkista oli lyhyt kävelymatka kruunupäiden kodin Buckinghamin palatsin pihaan, jonne menimme ottamaan muutamat valokuvat.
Päivä vierähti Lontoota kierellen todella nopeasti ja oli aika noutaa tavaramme Left Luggagen riistohintaluolasta ja etsiä Victorian bussiasemaa, josta bussimme Skotlantiin lähtisi.
Victoria Coach bussiasema olikin varsinainen kokemus, jouduimme asemalla bussia odottelemaan noin tunnin verran ja mitä ihmeellisempää vipeltäjää ja epäilyttävää tyyppiä oli liikenteessä. Oli imaamia, tolpan takaa kurkkiva mies, japanilaisia turisteja eksyksissä, reppureissaajaa ja nainen, joka selvästi raapusti vihkoonsa muotokuvia kanssaodottajista mm. meistä.
Vihdoin puoli yhdentoista aikaan keltainen Mega Bus ajoi laituriin koko yön kestävä ajo Sheffieldin ja Newcastlen kautta Edinburghiin alkoi.
